perjantaina, lokakuuta 22, 2010

Tajsuin juuri miksi kaikki intialaissafkat joita olen kokannut ovat olleet vimeaikoina niin hyviä. Olen paiskannut kaikkeen tamarindiä ja sehän maistuu ihan kokikselle! Mun riippuvuuteni elää vielä jossain. Kieli muistaa.

Muistelin viime lauantaina kuinka huikean kaunis kaupunki Chicago oli ja oli sitten pakko mennä tilaamaan julistekaupasta Chicagon skyline kehystettynä ja siitä tulikin oiva taulu vaikka itse sanonkin. Kannoin sen tänään kaupungin läpi ja kotona huomasin ettei talossamme ole yhtä naulan naulaa jolla sen saisi ripustettua! Ruuveja on ja kaiken maailman hilparetta ja mutteria ja kuusiokoloavainta ja jopa viila ja taltta, mutta ei yhtään naulaa. Damnit.

Oh lord, huomenna tulee Elle style awards-ihanaa!
Tähän perään pari kuvaa Chicagosta, its beautiful vaikkakin ihan pirun vaikea kuvattava:

Jollain kummalla tapaa Chicago muistutti minua Tampereesta vaikka Chicagossa ei sentään ihan koko keskustaa hallitse the ultimate pääkatu kuten Tampereella. Molempien läpi virtaa joki tai koski ja molemmat ovat jotenkin häpeilemättä omia itsejään.


Art institute of Chicago on aika helvetin hieno kasa taidetta. Varsinkin uuden siiven arkkitehtuuri joka yhdistää huikeat näkymät ulos pilvenpiirtäjäviidakkoon ilmaisuvoimaiseen moderniin taiteeseen on itsessään tilataideteos, jonkinlainen tyylikään tulevaisuuden utopia.

Tuossa revenneen näköisessä talossa on parvekkeita. Awesome.
Art Institute of Chicagon vieressä on myös klingonien suurlähetystö!

No ei vaiskaan, mutta tun esiintymislavan ja metallisten ylikulkusiltojen ansiosta ympäristö on kyllä todella futuristinen.
Upea kaupunki joten maailman kuuluisimman chicagoneesin, Ferris Buellerin sanoin: I highly recommend picking one up.


0 kommenttia:







Lähetä kommentti