Oli onnenpäivä tänään! Töölön kirjastosta löytyi Pidä pintasi, Lotta!-kirja. Kaikki jotka tuntevat minut tietävät että minun salainen paheeni on Lotta-kirjat. Valitettavasti vaan nykyään niitä on hyvin vaikea saada käsiinsä. Kaikki hiukan harvinaisemmat osat sarjasta on lukittu kirjastojen varastoihin (ja minähän en niitä sieltä uskalla pyytää, miettikää, pitäisi mennä jollekin kirjastotädille ja paljastaa paheeni!) ja divareissakin on Lotta-kirja-vaje. (Joten jos jollain siellä on suuri Lotta-kirjakasa niin mailikaa ihmeessä)

Joten rankkojen opiskeluiden ja muun nyrväyksen päätteeksi päätin rentoutua Lotta-kirjan ja suklaamarieiden* parissa.(Jos joku keksii puhdasotsaisemman rentoutumiskeinon niin onnittelen) Pidä pintasi, Lotta on ns. kesälotta, jotka ovat aina mielestäni olleet hiukan tylsempiä kuin ns. talvi- tai koululotat. Kesälotista puuttuu moni jännä hahmo, kuten 70's shown Kelsoa muistuttava Hĺkan ja virkattuja solmioita pitävä Mick Tronning. (Sen sijaan saamme tietää että Lotan kotitalossa asuu joku tyyppi nimeltä Tjoffa. Tjoffa! Voiko kirjallisuus tästä enää parantua?!) Tästä kirjasta puuttuu myös Lotan Järjen Ääni eli paras ystävä Giggi, mutta sen sijaan kirjan Paul-tiheys on kiitettävä. Kirjan kuluessa Lotta ehtii kutoa maton, esiintyä valeasuisena ja ilkkua Lennille, 70-luvun ruotsalaisten tyttöromaanien Tommy Tabermannille. Kirjan loppupuolella Lotan veljestä paljastuu Lottakirjoihin hyvin huonosti sopiva piirre:

-Tietenkin perinteitä täytyy noudattaa, Knatt myönsi, - vaikka tiede olisikin osoittanut ne typeriksi ja erheellisiksi.
Knatissa piilee radikaali!

Lotta heittää sarkastisen herjan Paulille, ollessaan tälle vihainen (juttuun liittyy valepukuja, kirsikoita ja se iänikuinen riesa, Viveca joka aina pyrkii uimaan Paulin liiveihin) ja se oli niin hauskaa luettavaa että on pakko tässä se quotata. Paul on tullut armeijasta (juu, Ruotsissakin on sellainen, insert hiusverkkovitsit tähän) ja Lotta yrittää sarkastisen humoristisesti kalastella tietoja Paulin vierailusta Rantakahvilassa:

-Et siis ollut siellä yksin...?
Koin karvaan ilon saadessani nähdä Paulin punastuvan.
-En.
-Nyhjäsit siellä jonkun kaverin kanssa paljastelemassa maanpuolustussalaisuuksia, letkautin. - Miten tehdään kunniaa ja niin poispäin.

Heh, hirnuin minuuttitolkulla kun tuon luin.