Antiikkia, antiikkia! Onko parempaa ohjelmaa olemassa? I think not! Mä haluun Antiikkia, antiikkia-DVDn heti kun se ilmestyy! No juu, se nurkkapatrioottinen boustailu jossain kämäsessä kylämuseossa joka jakson alussa on tietenkin vähän häiritsevä, mutta onneksi paras hetki koittaa heti sen jälkeen kun kylän asukkaat pulauttavat sukuaarteensa koko kansan nähtäville. "Ei ole myytävänä!" "Tunnearvo on tärkein!" Pitkään ihmettelin miksi ohjelmassa aina näkyi jonkun suht. arvokkaan taulun vieressä sojottavia isäntiä jotka osasivat laveasti kertoa taulun historiasta ja tiesi taitelijastakin enemmän kun ikisöpö Wenzel. Yleensä taulu oli ollut arvoitavan ennekin ja Wenzelin ammattitaidolle ei siis ollut mitään näkyvää tarvetta. Sitten tajusin että Antiikkia, antiikkia-ohjelmaa käytetään häpeämättömästi lyömaseena naapurikateussodissa! Isäntä tietää hyvin ettei naapurin isäntä tiedä hyppäyksen pyppyläistä taiteesta, joten kansallisella TV-kanavalla esiintyminen vie hienovaraisen viestin naapuriin. Nerokasta!

Ja minne katosi Hakupalat? Tämä lämminhenkinen kokoperheen ohjelma suhtautui aina niin söpön innostuneesti jokaisen Jennan (8v) pehmoeläin-kokoelmaan, että siinä melkein itsekin herkistyi. Monta kertaa tuijotin ohjelmaa proverbiaalinen monttu auki enkä voinut käsittää kuinka jollekin tulisi mieleen kerätä muovikasseja/posliinijoutsenia/sytytystulppia.

Mahdoton tehtäväkin liukeni kakkoselta vähin äänin. Siinäkin huippukohta oli videokameralla kuvattu otos suurperheen olohuoneesta jossa Natuzzi-sohvalla röhnötti perheen isä, opetellen eri hyönteislajien tunnistamista.

Olen jo monta vuotta puhunut että seuraavanlainen ohjelma olisi Suomessa jymymenestys. Puoli tuntia annettaisiin keskiverto-suomalaisen kierrättää kuvausryhmää kodissan samaan aikaan kun kys henkilö saisi kertoa eri huonekalujensa ja koriste-esineidensä historiaa. Kotikatsomoiden ääressä huudahteltaisiin innostuneesti ohjelmaan osallistuen: -Kato, tollaset samanlaiset tapetit kun Jokisilla oli ennekun ne sai sen lottovoiton ja remontoi koko huushollin! kiljuisi lähiöäiti. -Tuu nyt kattoon, noilla on tollanen korni keskustapuolueviirikokoelma! huudahtelisi sashimipalaa mussuttava graafinen suunnittelija system engineer-poikaystävälleen. Menestys olisi. Minä ainakin katsoisin.