Jossain vaiheessa kaikki bloggaajat listaa favvo-bloginsa. Olen yrittänyt välttää tätä, koska noh, yritän yleensä välttää kaikkea, mutta tässä tulee (in no particular order, niinkun miss Universum-kisan semifinalistit):

A Heartbreaking Blog of a staggering genius . Tästä blogista oppii aina välillä jänniä enkunkielisiä sanoja joilla voi hämmentää tyyppejä irkissä, mutta sivun parasta antia on kyllä ehdottomasti sydäntäsärkevän söpöt kuvat ja jutut yhtä sydäntäsärkevän söpöstä kisulista. Ojoi, om jag bara hade en söt liten kissemiss.

Parisuhde-blogi, not to be confused with ihmissuhde-blogi. Tämä blogi on niin avoin ja avoimesti Cosmosta ammentava että sitä lukiessaan tuntee kielletyn hedelmän makean maun kielellään.

Provokaation naiset tekevät hyvää ruokaa, vaikka nykyään laskevatkin painonvartijoiden pisteitä. Ihanan lintukotomainen tunnelmä tuossa blogissa, joka saa minut miettimään piäisikö minun antaa poikaystävälleni lupa kirjoittaa tähän blogiin. Se ei kuitenkaan kehuisi minun tekemiä sämpylöitä vaan levittäisi häpeämättömästi sanomaansa siitä kuinka OS/2sen muistinhallintajärjestelmä oli niin paljon kehittyneempi kuin Windowsin.

Ikuinen kahvitauko eli kaffepaussi on viihdyttävä, vaikka muistuttaakin työelämän ankeuksista.

Matkalla-blogi sisältää aina parhaat nettitestilinkit ja mielenkiintoisia linkkejä selattavaksi silloin kun kolmen nanosekunnin ajan haluan olla fiksu ja analyyttinen.

Uusista blogeista Olkaasny vaikuttaa lupaavan viihdyttävältä(oksentelua työpaikan motivaatioleirillä) (ja sitä paitsi linkkaa minun blogiin, niin pakkohan se oli mainita.) Olkaasny-blogin työpaikan sukupuolijakautaumasta kertova postaus muistuttikin mieleeni kokemuksen ensimmäisestä "oikeasta" työpaikastani:

Paikka oli suurenpuoleinen call center jossa, kuten yleensä asiakaspalvelussa, suurin osa työntekijöistä oli naispuolisia. Paikka oli niin kuin kaikki hyvät puhelinpalvelut, ylityöllistetty ja alimiehitetty. Kaikki siis toimi sietokykynsä viimeisillä rajoilla ja pieninkin häiriö sai ihmiset tiuskimaan ja olemaan aivan hirvittäviä pain in the assejä. Toinen oire tästä oli hyvää tarkoittavien ohjeiden ilmestyminen mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin, tavallisten "äitisi ei ole töissä täällä"-plakaattien lisäksi oli mm. "suljethan vessanoven lähtiessäsi, hiljaa!"-kyltti. Kun vessaan ilmestyi vessapaperirullan viereen "revithän vessapaperin siististi, kiitos"-lappu niin meikä oli out of there. Siirtyessäni miesvaltaisille työpaikoille lapput puuttuivat yleensä kokonaan, mikä ei tietenkään todista sukupuoli-lappu-yhteyttä.

Näin muuten ruotsin telkkarin eläinsairaala-ohjelman innostamana eläin-unta, jossa minusta oli tehty ison terraarion vartija. Terraariossa oli pari kissaa, puolitoistametrisiä neulamuikkuja, pari koobraa ja kakadu. No neulamuikut ja kobrat pääsi tietenkin karkuun ja kissa puri minua jalkaan. Siinä vaiheessa kutsuin siskoni ja isäni auttamaan saamaan eläimet takasin terraarioon, koska itse pelkäsin kuollakseni neulamuikkuja. Hipsin paikalta pois kohti kellaria, hakemaan nukutusnuolia koobria varten, ja kellarin portaat oli täynnä alaspäin vaeltavia akvaariokaloja.

Onko ihmisillä muuten vielä akvaarioita? Minun mielestäni akvaario on jotenkin tosi 80-lukulainen käsite. 80-luvun puolessavälissä akvaarioita oli AmigaPC-silmälasipäisillä nörteillä (Juu, tiedän ettei sellaista käsitettä kun AmigaPC ole olemassa, mutta AmigaPC-silmälasimalli on, tai ainakin pitäis olla) joilla oli harmaameleeratut Suomen Luonnonsäätiön norppa-colleget ja maailmankartta seinällä. Sitten niissä akvaarioissa pulputti sellainen aarrearkku.