Muistattehan kun olitte teinejä ja jokapuolelta tuputettiin seksuaalivalistusta? Kuinka jokaisen piti vähintään ottaa "pieni käsipeili" (miksi sen piti olla pieni? eikö sellainen suurentava meikkipeili olisi vielä parempi?) ja tutkia omia sukupuolielimiään ja mieluiten tietysti harrastaa itetyydytystä koska se on "turvallinen tapa tutustua omaan kehoon". Joo minuakin ärsytti. Ärsytti vielä kaksinverroin enemmän kun kokoajan selitettiin ekasta kerrasta ("suojautuminen molempien asia" "ekastakin kerrasta voi tulla raskaaksi") ja siitä pirun käsipeilistä ja kukaan poika ei edes puhunut minulle.

No sitten kun teinivuosien yli päästiin kunnialla alkoikin varustautuminen siihen hirveään elämään joka joka naista odottaa lasten syntymisen jälkeen. Koskapa virtsankarkailun estäminen ei ole mikään riittävä syy saada naiset pusertelemaan alapään lihaksiaan, on nyt keksitty että parisuhteiden onni itseasiassa riippuu lantionpohjanlihasten kunnosta. Seksielämänne, ja sitä kautta tietenkin myös kaikki muu, paranee jos jaksatte kanniskella jotain ihme muovikuulia sisuksissanne "kotitöitä tehdessänne". Tärkeintä tämä tietysti on sitten kun on synnyttänyt. Sen lisäksi että pienen lapsen äitinä pitää ottaa kantaa kantoliinoihin ja taaperoimetykseen, juosta vauvauinnissa ja äitilapsipiirissä, askarella lasten kanssa samalaisia joulukortteja sinooperin glitterihileestä ja paperinarusta kuten se pirtsakka Tiina Ihana aamu-ohjelmassa, pitää äitirassukan muistaa puristella lihaksiaan, koska sillä tavoin ydinperhe pysyy kasassa eikä mies merikukita yhtäkkiä koko suhdetta.