Hyperventilation- my choice of panic reaction

Tulipa taas, pitkästä aikaa, hyperventilaatiokohtaus. Ne ovatkin sitten kivoja. Kävin kaupassa ja hesburgerissa (syömässä salsaburgerin ja juustojalapenot, en suosittele) ja vähän ennen kotiovea tajusin että olin jättänyt käsilaukkuni heseen.Paniikki iski päälle kuin lehtimyyjä puhelimessa ja kun siihen lisätään reipas juoksulenkki heselle kylmässä ilmassa, niin saavuinpa paikalla ihanasti vinkuen ja huohottaen ja hoiperrellen. Käsilaukkua kukaan ei ollut pöllinyt, mutta huomasin kuinka koko ravintola tuijotti minua ja panikoin vähän lisää ja jostain syystä päätin juosta kotiin. Meinasin jäädä auton alle, kaatua pusikkoon, ja pyörtyä hissiin. Kotiin tullessani sormet alkoivat jo puutua, mutta mitä vielä, meikä avaa irkin, vaikka kuulostan halvan italialaishotellin ilmastointilaitteelta. No sitten kun silmissä alkaa sumeta, tajuan vihdoin riipiä jostain vanhan Videofirma makuuni-karkkipussin ja hengitellä siihen. Huoh.

Oijoi! Elin eilen hetken the high lifeä kasinolla. Totally bitchin´. Sekosin jossainvaiheessa laskuissa enkä enää tänään tiedä voitinko vai hävisinkö, mut mitä välii, paikassa oli ehdottomasti sitcomien Las Vegas-erikoisjaksojen tunnelmaa. Itse pelaaminen sen sijaan oli suunnilleen yhtä jännää kuin säärikarvojeni ajeleminen.