Yöllisen samettisyndikaatin tarinoita

Jos olisin kirjailija, kirjoittaisin yöllisen samettisyndikaatin tarinoita. Jos olisin näyttelijä, laittasin Nukkekodin Noran nauramaan. Jos olisin säveltäjä, sommittelisin soinnut ylistämään sadepisaroita Alexanderplatzin yllä.

Mutta ei. Pää on aivan tyhjä. Ihan niinkuin joku olisi käynyt syövyttämässä siihen aukkoja jotka estävät loogisen ajattelun ja uusien ajatusten synnyn. Korvanneet mielikuvituksen lakanakankaalla.