Dropping Vickan and Madde off at Rinkeby T-station

Viime aikoina olen lukenut useamman niteen lapsuudesta kertovia kirjoja. Tim Guestin "Oranssi poika", omaelämänkerta lapsuudesta intialaisen gurun johtamassa kommuunista, oli samaan aikaan hyvin kaunis ja järkyttävä tarina äidin kaipuusta. Ilmeisesti äitien raadollinen tehtävä on opettaa lapsilleen myös rakkauden rumat ja pimeät puolet, kuten mustasukkaisuuden ja hylkäämisen.

Myös uusi luottokorttini on kantanut hedelmää dvdiden muodossa. Opin kuinka turmiollinen on Amazonin recommendations-palsta. Pari kliksuttelua ja yhtäkkiä se helvetinkone pulattaa verkkokalvoilleni puolentusinaa dvdtä jotka täysin vastaavat minun mieltymyksiäni. Ennen ajattelin että tämä on hyödyllinen ominaisuus Amazonissa, nyt, kun voin käytännössä vinguttaa visaani, se lähinnä piinaa minua. Uuh, vielä pari 80-luvun pukudraamaa! Täytyy saada! Ja tietenkin, neljästä tilaamastani DVDstä viimeisenä saapuu se jota oikeasti lähdin ostamaan.

Koska dvd:en tuijottelu laiskistaa, en jaksa nyt selostaa sukkelin sanakääntein muuta elämästäni, joten loppupostaus tulee taattuun demi-tyyliin listana:

CD-soittimessa nyt: Kate Bush ja Regina

The telkkusarja nyt: Rakastuin mä luuseriin (miksei minun lukioaikoina ollut söpöjä nörttiluusereita joihin rakastua? Oli vaan se ihana pikkutakkiälykkö jonka ihanuus varisi heti kun tyyppi kehtasi kutsua I. B Singeriä "kioskikirjallisuudeksi")

The keskeneräinen kirja: Cressida Connolly:The Rare and the beautiful-how the Garman sisters captured the heart of bohemian London

The muistisopukoista kaivettu termi jota en ole käyttänyt moneen vuoteen: "röpö huulessa"