Pointless nostalgia, pt. 1

Ajattelin aloittaa tällaisen sarjan jossa kerron kaikista niistä tuotteista joiden häviäminen kaupoista on aiheuttanut kitkeriä itkunpuuskahduksia. Ja tiedän että joka kerta kun aloitan jonkun blogipostausssarjan en koskaan kirjoita siihen toista osaa, mutta thats just the chance you have to take.

Koska elämme markkinatalouden kurimuksessa, markkinoinnin ja kulutushysterian turboahdetussa tyhjiössä, onko se niin ihme että kiinnymme asioihin joita voimme ostaa rahalla? Eikö niihin kiintyminen olekin turvallisempaa kuin aitojen ihmissuhteiden rakentaminen toisiin, ehkä kuitenkin yhtä pinnallisen itsekkäisiin ihmisiin (ja ei, en ole eronnut kultarakasihanasta ja tämä on ironiaa)? Joskus kuitenkin nämäkin suhteet nyhtäistään meiltä pois kun selittämättömistä syistä tavarat, jopa paikkansa vakiinnuttaneet, häipyvät markkinoilta, puhumattakaan sesonki- ja fadtuotteista joiden ei koskaan pitänytkään jäädä elämään. Joskus joku firma tekee Jambot ja tuo markkinoille takasin tuotteen jota ihmiset kaipaavat, mutta yleensä siinä kai käy niin kuin TV-uusinnoille, innoissaan ihmiset lataavat VHS-kasettia koneeseen ja ylistävät uusittavan sarjan hyvyyttä kunnes sitten tajuavat että ei helvetti, tää Safiiri ja Teräshän on ihan paska.

Tämän pienen johdatuksen jälkeen pääsemme sitten ensimmäiseen tuotteeseen jonka katoamista murehdin:

Mikroranskikset pahvilootassa! Kukaan lähipiiristäni (=kutarakasihana ja irkkikanavan taskukenkurut) ei muista tätä loistavaa tuotetta! Pieni annos ranskiksia pahvilaatikkoon pakattuna. Laatikosta avattiin suuri kansi joka taitettiin laatikon alle ja koko hoito pistettiin mikroon. Siellä iloisesti ranskikset sitten kuumenivat ja laatikon pohjassa ollut hopeanvärinen levy jotenkin yritti tuottaa niihin paistopinnan. Lopputulos muistutti muita ranskiksia vain etäisesti mutta oli hyvää! Markkinoilla oli myös ranskislootia jossa ranskisten seassa oli kananuggetteja, makkaranpalasia tai lihapullia, mutta tietysti pelkkiä ranskiksia sisältävä loota oli parhain, koska vähemmän muuta cräppiä= enemmän ranskiksia! Sitten markkinoille tuli Oolannin mikrovalmiit ranskikset pakastepussissa ja mikään ei ollut niikuin ennen. Nopeasti tuote hävisi pois. Onneksi ranskassa, tuolla gastronomian kotitantereilla, vielä ymmärretään mikroranskisboksien päälle: http://lescahiersduburger.free.fr/Frites/Delhaize.htm , L'absence de goût! se on kaikkien hyvien mikroruokien kulmakivi!