Musta sunnuntai

Minä vihaan sunnuntaita. Vihaan sunnutai-aikatauluja, suljettuja kauppojen ovia, hiljaisuutta. Taidenäyttelyitä ja kirjaston lukusalia. Näkötornin kahvilasta haettuja munkkeja.

Vihaan ulkoilun ajaksi hautumaan jätettyjä Burgundinpatoja, alkupalalautasia, ruokasalissa syömistä.

Vihaan BB-talkshowta, vetoketjun ääntä, Mamma Rosan katetulla terassilla istuvia onnellisia ihmisiä, lentokenttäbussin sinisiä kylkiä. Lohduksi ostettua pähkinärusinasuklaalevyä.

Vihaan lähdön tunnelmaa ja luopumista, mutta kaikista eniten vihaan yksinäisyyttä.