Daddalien tuulikaappi ei suosittele: Melatoniini

Tiedän, pitäisi raportoida Chicagosta ja erityisesti siellä suorittamastani mokailusta. (Ilmeisesti kun menen ulkomaille, automaattisesti mokailen, thanks for the vote of confidence, entisen työpaikkani Vesa & the Vesaettes!) Tänään tosin tapahtui jotain josta on nyt pakko päästä purkamaan tuntojaan. Minulla on tunnestusti vaikeuksia saada unta näin keväisin kun ilma on öisinkin kirkas kuin Marja Tiuran otsa. Lisätään siihen taipumukseni levottomiin jalkoihin, niin on yöt aika hirveää helvettiä välillä. Koska minulla ei ole omaa Brett Andersonia kuiskimassa korvaani että

Angel, give me your sleeping pills, you don't need them
Give me the time they kill

niin olen joutunut vuosien saatossa ajoittain kokeilemaan erilaisia uni- ja nukahtamislääkkeitä. (This is geting way too personal, tiedän) USAsta sitten hankin Walgreensiltä paketillisen melatoniinia sisältävää käsikauppaläkettä. (Sleep-Max Pm, Melatoniinia 1.5 mg, kamomillaa 5 mg, Passionkukkaa 50 mg ja Valeriaanaa (kuulostaa fucken huumeelta) 125 mg) Melatoniini on kehossa luontaisesti pimeällä erittyvää hormonia joka unettaa. Ja tekee ilmeisesti myös kaikkea muuta FREAKYÄ SHITTIÄ!

Koska olen tällä viikolla kärsinyt aikaerosta ja nukkunut erittäin huonosti, otin eilen puolentoista tunnin sängyssä pyörimisen jälkeen yhden pillerin noita. Ja nukuin hyvin. Itseasiassa niin hyvin etten herännyt herätykseen vaan vasta kymmeneltä kännykkäni muistutukseen lounastapaamisesta. Jalat ja kädet olivat lyijynraskaat, silmäluomet pysyivät juuri ja juuri auki ja edelleen kaikki oksettaa ja tuntuu kuin olisin jonkun verhon takana ja muut ihmiset jossain toisessa ulottuvuudessa. Olin hirveän tylsää seuraa. No, lounaan jälkeen menin sitten kauppaan ja ilmeisesti kun kaupassakäynti on tälläisen työttömän ihmisen päivän älyllisesti haastavin tehtävä, aivoni siirtyivätkin jollekin ylikierrosradalle. Stokan Herkussa oli Aasia-teemaviikot ja tutkiessani näitä tuotteita (en sentään ollut niin lääkehuuruissa etten olisi tutkinut kamppistuotteita) huomasin että usean tuotteen tuotemerkki oli Tiger Tiger. Siitähän päähän pälkähti tuo Duran Duranin klassikkobiisi Tiger Tiger, joten lauleskelin itsekseni:

Tiger tiger, tiger eyes
flashing in the dark of the night
Tiger tiger, tiger eyes
jotain as jotain!
jotain as jotain!

Hämäsi suunnattomasti etten muistanut noita "jotain"-kohtia, joten päätin kotiin päästyäni googlettaa biisin sanat. Guess what, dickwads? Duran Duranin Tiger Tiger on instrumentaali. Kuuntelin usean version youtubesta, yrittäen sovittaa lyriikkaa musiikkiin, mutta koko biisisssä ei ole yhtään kohtaa joka olisi niin nopea kuin pääni sisäinen lyriikka. Duran Duranin sivuilta ei löytynyt mitään mainintaa että biisille olisi joskus tehty sanat. Joten googletin lisää, löytääkseni biisin jossa hoilataan noin. Lähin mitä löytyy on venäläistä gangsta-räpiä. Joten googletin lisää koska olen kuuluisa siitä että kuulen biisin sanat väärin, mutta myöskään "flashing like a dark, handsome knight" ei löytänyt yhtään biisiä. Vähän läheltä liippaa ainoastaan William Blaken runo:

TIGER, tiger, burning bright
In the forests of the night,

Mutta miten ihmeessä olisin ikinä kuullut tuon runon? Runotuntemukseni rajoittuu pariin Edith Södergraniin ja niihin osiin Vänrikki Stoolin tarinoista joita perheessämme tavattiin käyttää vittuiluna.

MIKÄ BIISI MUN PÄÄSSÄ SOI? Googletin myös hiukan melatoniinin sivuvaikutuksia, mutta missään ei mainittu luovuuden aukeamista uusien, heikotasoisten Duran Duran-lyriikoiden luomiseen. Joten jos joku tunnistaa tämän biisin, joka ilmeisesti on joskus kylmän sodan aikaan aiheuttanut kansainvälisen kriisin tai muusta syystä on täysin poistettu netistä, pls kertokaa.