Kyllä minuakin on yritetty iskeä!

Vaikka se lukijoistani ehkä kuulostaakin mahdottomalta, minuakin on yritetty iskeä baaritiskillä. Kerran yritti jopa erittäin komeat geenit omaama alfauros, joka ei ilmeisesti tajunnut että se olin minä joka juuri hetkeä aikaisemmin oli röyhtäissyt. Ehkä se oli sittenkin humalassa. Mies yritti kaiken maailman kuluneita pick-up-linejä (minä en tietenkään tajunnut niiden olevan kuluneita, koska en niitä juuri kuule), sain kertoilla miksi tieni oli vienyt juuri tähän baariin sinä iltana, mitä join, halusinko kyseistä virvoketta lisää, mitä hommailin, olinko paikallisia jne. Jossain vaiheessa alfaurokselta loppui repertuaari ja mies alkoi tujottella lasinpohjaansa (viskilasi, ajatelkaa, parin kuukauden päästä minulla saattaisi olla aviomies joka juo viskiä!) mumisten korkeintaan jotain jep jep, kyllä juu. Hahaa, eipä tiennyt mies että kun kerran Daddalielle hetken antaa aikaansa, ei siitä enää irki pääse! Tämä mieshän ei katoaisi niin vaan! Laitoin kaiken naisellisen vihetysvoimani peliin, ujutin käteni puseron alle ja nostin rintsikan olkaimet ja sitten olin valmis syventämään suhdettani tähän mieskunnan kruunuun. Uskomattoman hyvä kysymykseni joka varmasti toisi meitä lähemmäs toisiamme ja sulkisi meidät yhteisymmärryksen lämpimään syleilyyn, oli seuraavanlainen: Kun sää olit pieni, neuloiko sun äiti sulle villapaitoja?