Aaaalison, I know this world is killing you!

Päivitystahtini on valunut ihan hävettävän alhaiselle tasolle. Muttakun ei todellakaan ole mitään järkevää sanottavaa. Reviewasin tuossa yhtenä päivänä kaikkea mitä tänne on tullut kirjoiteltua ja huomasin että alkuvaiheessa tosiaankin postasin ihan päättömän typeriä juttuja. Eli vähemmän postauksia mutta korkeampi laatu. Tai sitten ei. Jonkinlainen itsesensuuri ja itesekritiikkikin on iskenyt (vaikka yleisesti ottaen rakastan itseäni edelleen äärettömän paljon), joskus istun ratikassa ja mietin että hei, olisi kiva blogata siitä kuinka ärsyttäviä kaikki lämminhenkiset kokoperheen tv-ohjelmat on, mutta sitten ajattelen että kyllähän sen kaikki tietää, eikä tätä älytöntä valitusta kukaan kuitenkaan jaksa lukea.

No mutta, tänään olisi sitten taas vappu! Ja kuten viimevappuna (täällä) meikälisen vapunvietto on ollut aika laihanlaista. Granted, 29.4 osallistuin viinanhuuruisille irkkimiiteille, mutta se ei technically ollut vappua. Eilen kävin ostamassa säkillisen ruokaa enkä tehnyt mitään järkevää, en edes syönyt niitä ruokia. Tänään ulkoilutin ylioppilaslakkiani käymällä videovuokraamossa ja bensa-asemalla ostamassa kokista. Näyttelin myös iloista vappujuhlijaa laulamalla _hyvin kuuluvaan ääneen_ Elvis Costello-biisejä korvalappustereoitteni tahtiin kotimatkalla. Olen nimittäin varma että jostain vielä löytyy biisi joka voi tarttua aivosopukoitteni piiloon soimaan yhtä tehokkaasti kuin Antti Tuiskun, no nyt en voi sanoa sen biisin nimeä koska sitten se alkaa taas soimaan, ihan niinkuin hulluilla psykopaateilla soi joku lapsuuden herkkä tuutlaulu päässä aina kun psykopaatit tukahduttavat viattomia perheenäitejä tyynyllä sänkyihinsä.

Tää leffa on sitten vaan pakko nähä. Vaikka se olis kuinka huono.