Taidan olla vähän pölhökustaa, kun katson mielummin leffoja kotisohvalta kuin elokuvateattereissa. Elokuvateatterit ovat jotenkin pelottavia, pelkään aina että konehuone syttyy palamaan ja me kaikki kärvennymme eläviltä. Ja mitä ihmettä ihmisen kuuluisi tehdä elokuvan alkua odotellessaan. Istumaan ei pääse (ja sittenkin kun pääsee niin siellä näytetään vaan se jenkki tutti frutti-mainos) ja joka puolella on kauheasti ihmisiä. No pitäis tietysti kuluttaa hirvittävät määrät lisäpalveluihin, eli ostaa karkkia ja popcornia. Kotona voi sentään selata imdbn ja amazonin valmiiksi jottei kesken leffaa täydy ihmetellä miksi se tom hanksin jerry-niminen sidekick on niin tutun näköinen. Sitäpaitsi voi yksilöllisesti säätää äänenvoimakkuutta ja kelata action-kohdat. (Juu, tiedän, kelailu tuhoaa kaikki leffat)
Kenoviivat ovat uusin villitykseni
Jos saisin kuolemattomuuden/ikuisuuden
Viettäisin sen tutkimalla sinua
Lähempänä ydintäsi/lähempänä taivasta
maanantaina, marraskuuta 08, 2004
Lähettänyt Daddalie klo 11:00 ip.
Tilaa:
Comment Feed (RSS)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti