Ainiin, pitää vielä mainostaa isosta kasasta uusia blogeja löytyvää mielenkiintoista oululaista Täydellistä pikkuvaimoa. Herkkää, kaunista ja loogista. Minäkin haluisin aina välillä olla oululainen täydellinen pikkuvaimo. Ei ehkä juuri sellaillen kuin kys. pikkuvaimo, mutta sellainen joka kutsuisi miehen esimiehen vaimoineen sunnuntaina syömään vasikanpaistia ruokasaliin. Voi kun kaipaan ruokasalia jossa olisi kristallikruunu ja hopeiset kynttiläjalat, sellaista maailmaa kuin vanhemmillani jossa kaikella on oma paikkansa, kukaan ei käytä unilääkkeitä ja kastikkeet tehdään kermasta ja konjakista. Minä olisin ihan valmis tyytymään pikkuporvarilliseen turvallisuuteen, vaikka kultarakasihana sitä kuinka inhoaisi.

Toinen jännä blogi on ballet, cats and other things. Blogi käsittelee lähinnä kissoja ja balettitunteja joten se on mitä optimaalein minulle. Minä en ikinä päässyt balettitunneille, lähinnä siksi että en kehdannut avata leipäläpeäni ja pyytää. Tanssin modernia monta vuotta kunnes kyllästyin täysin ja lopetin kertaheitolla, enkä ole tähän päivään mennessä katunut. Mutta balettia minä vielä jonakin päivänä kokeilen, koskapa tanssituntien parasta antia oli jos tuntia ennen oli balettitunti jota sai seurata salin laidalla istuen. Se oli niin kaunista ja ihanaa. Sitten alkoi meidän tunti jolla aina tunsin itseni harvinaisen kömpelöksi ja tyhmäksi.

No niin, siinä se taas nähtiin. Minä kirjoitan muka blogeista, mutta päädyn aina tilittämään omia tuntojani kristallikruunuista. Olen ihan kauhean itsekeskeinen.