torstaina, toukokuuta 13, 2010

Chicken Odessa

Rakastan ruokia jotka tirskuvat, joten päätin tehdä Kieviläistä kanaa, mutta koska kyseessä on aika kinkkinen ruokalaji, tiesin screwaavani koko hoidon jossain vaiheessa, joten here it is, Screwattu kieviläinen kana, eli Odessalainen kana! Oi Odessa, sinä helmi mustanmeren! Ja Vanessa Kurrin tytär! Ruokalajillahan ei ole mitään tekemistä Kievin tai Ukrainan (Oooh, Ukrainan mainittu, pitää linkittää tämä!:)




(Jotenkin aina odotan että tuossa lauletaan: Natalia, sua panettaa!)

kanssa.
Odessalaiseen kanaan tarvitset kananfileitä, voita, persiljaa, korppujauhoja, vehnäjauhoja, munan, suolaa ja pippuria, valkosipulia, rasvaa paistamiseen sekä jumalattomat määrät tuorekelmua. Kieviläiseen kanaan tarvitsisit sen lisäksi sitruunaa, mutta koska Daddalie screwasi ruokalajin jo kaupassa, sitä ei nyt ole.

Valmistin ensiksi maustevoin, tosin ei ollut minkäänlaista käsitystä paljonko sitä tarvitsee. (Vaikka edellisyönä selasin ohjeita netistä) No kysmyksessä on rasvamöykky johon sekoitetaan persiljaa ja mustaapippuria ja valkosipulia ja kaikkea minkä pääraaka-aine on rasva, tarvitaan PALJON! Sekoitin ainekset sauvasekoittimen mukana tulleessa magic bullet-tyyppisessä minihakkurissa


Tein rasvasta pötkylät ja jähmetin pakkasessa.



Käsi ylös kaikki jotka inhoavat lihan, varsinkin kananlihan käsittelyä! Nuijin kananfileet mahdollisimman ohuiksi, tosin en kauean oheksi uskaltanut, ettei lihaan tullut reikiä. Toivottavasti teillä on käytössä lihanuija, minun piti resortata tähän kristallikarahvinkorkkiin:



Sitten vuorossa oli rasvan lisääminen fileen päätyyn ja rullaaminen. Äitini ohjeiden mukaan rullasin á la kaalikääryle, eli ensiksi kerran rasvan yli, sitten sivut sisään ja lisää kiertoja. Ei oikein onnistunut sivujen kääriminen pakettiin sisään joten työnsin varmuuden vuoksi hammastikkuja päihin. Leivitys perinteiseen tapaan eli vehnäjauhot (maustettu suolalla ja pippurilla), muna, korppujauhot. Käytin kaupan valmiskorppujauhoja johon olin sekoittanut viipaleen verran kolme päivää vanhaa oikeaa vehnäleipää vähän suurempina sattumina. Tästä kohdasta ei ole kauheasti kuvia kun meinasi iskeä paniikki tuon rullaamisen kanssa. Rullat laitoin jäähtymään jääkaappiin. Tällä kuulemma estetään rullien avautuminen paistettaessa.

Evil-faced kanarullat.

Tässä vaiheessa voi vähän siivota täysin taistelutantereeksi muuttunutta keittiötä. Tärkeintä on tietysti pestä jollain "tappaa kaiken elävän"-tyyppsellä pesuaineella kaikki välineet jotka ovat koskettaneet raakaa kanalihaa. Ja sitten voikin alkaa valmistaa lisukkeita. Meillä oli tänään tomaattiriisiä ja perinteisiä ukrainalaisia paistettuja artisokansydämiä jotka oli maustettu chilihiutaleilla.

Jaksoin odottaa reilun puolisen tuntia ennen kuin otin kanat jääkaapista. Ohjeiden mukaan saisivat levätä jopa kolmisen tuntia, mutta what the hell. Ja sitten kanojen paistoon. Tämä on hemmetin kriittinen vaihe. Ei saa paistaa liian lämpimässä ettei kuorrutus pala, mutta toisaalta ei myöskään liian kylmässä ettei kana jää raa'aksi ja kuorrutus ime rasvaa itseensä. Paistoin näitä voi-öljyseoksessa pari minuuttia per puoli ja iskin sitten uuniin viideksi minuutiksi. Tai no, se ensimmäsenä paistettu oli 8 min ja toinen 5 min tjsp.




And here's the finished product! Sori että kuvan annos on aika kauhea, mutta oli niin kova into päästä iskemään kimppuun etten jaksanut taiteilla joitan hienoa asetelmaa. Hiukanhan tuo aukesi, ja mitään ei tirskunut kun iskin nälkäisen veitseni kanaan, mutta hyvää oli. Paitsi artisokat, ne olivat kamalia, älkää uskoko jos joku yö kirjoitan tänne perinteisten ukrainalaisen chiliartisokkien ohjeen ja käsken teitä kokeilemaan. Se tarkoittaa vaan että olen saanut ilkeitä kommentteja anonyymeiltä kommentoijilta ja yritän kostaa.


0 kommenttia:







Lähetä kommentti